Moderni ja laaja-alainen selkäkurssi

Kurssikuvaus: Moderni ja laaja-alainen selkäkurssi 

Lanneselkäkipu (LSK) on yleisin tuki- ja liikuntaelinvaiva niin urheilussa kuin muussa elämässä.

Väestöstä keskimäärin 85 % kärsii selkäongelmasta jossain elämän vaiheessa. Lanneselkäkipu esiintyy harvemmin alle 10-vuotiailla, mutta jo 17-vuotiailla sen prevalenssi on 70 %. Suuri osa tapauksista (70–80 %) paranee seuraavan kolmen kuukauden aikana, kuitenkin 50–80 % saa uuden episodin ja 20–30 %:lla tapauksista siitä tulee pysyvämpi vaiva, mikä haittaa merkitsevästi liikkumista ja elämän laatua yleisesti.

Huolimatta nykypäivän kehittyneistä menetelmistä tutkia ja hoitaa (kuvantaminen, lääkitys, leikkaukset ja ei-operatiivinen hoito) on lanneselkäkivun kroonistuminen maailmanlaajuisesti lisääntynyt. Kroonistumisen lisääntymisen myötä myös lanneselkäkivun aiheuttama taloudellinen kuorma on kasvanut merkitsevästi, sen aiheuttaman henkilökohtaisen haitan lisäksi. Nykyinen tieteellinen näyttö tukee lanneselkäkivun monimuotoista luonnetta siten, että vain harvoin pystytään osoittamaan tarkka kudosvaurio oireilun taustalla.

Lannerangan, lantion ja lonkkanivelten alueen (LLL) toiminnat ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa, ja häiriö yhdellä alueella heijastuu usein häiriöksi muilla alueilla. Toimintahäiriöiden laajuus tiedostaen on oleellista lähestyä sitä toiminnallisesta biopsykososiaalisesta näkökulmasta, koska perinteinen patoanatominen malli harvoin tuottaa tyydyttävän lopputuloksen.  LLL-alueen toiminnalliset häiriötilat ovat varsin moniulotteisia ja niiden yksityiskohtainen tieteellinen näyttö on epävarma. Tästä syystä on tarkasteltava näitä ilmiöitä useasta kliinisestä näkökulmasta, ja kliinisten löydösten merkitsevyys arvioidaan olemassa olevan tieteellisen näytön ja käytännön kokemuksen yhteistyönä. Pitkittyneenä tunne jostain häiriöstä saattaa johtaa kiputilaan, joka voi olla paikallisesti alaselän, lantion tai nivusen alueella tai verrattain kaukanakin LLL-alueelta (jalkaterä, pohje, polvi, lanneranka, rintakehä, niskahartia ja/tai olkapää).

K.Pasanen, H.Haapasalo, P.Halén, J.Parkkari; Urheiluvammojen ehkäisy, hoito ja kuntoutus; VK-Kustannus 2021.

Tällä kurssilla keskitytään löytämään selkäpotilaan oireiluun vaikuttavat primääriset ja sekundääriset tekijät. Arvioidaan niiden vaikutuksia potilaan tilaan, sekä ohjeistetaan asianmukainen hoito ja harjoittelu. Kurssi keskittyy selkäpotilaan hoitoon, kuntouttamiseen ja harjoittamiseen pohjautuen vallitsevaan tieteelliseen näyttöön, vuosikymmenien käytännön kokemukseen sekä uskallukseen nähdä aihealue uudella jopa uudistavalla tavalla. Pyritään löytämään selkävaivaa altistavat / provosoivat biomekaaniset haittatekijät. Kurssilla arvioidaan mahdolliset alaraajojen selkävaivaan vaikuttavat toimintahäiriöt ja yhtälailla arvioidaan rintakehän mahdollista osuutta provosoivana / ylläpitävänä tekijänä. Lisäksi huomioidaan  tuki- ja liikuntaelin vaivojen psykososiaalinen  näkökulma. 

Kurssi soveltuu kaikille niille fysioterapeuteille, jotka työssään kohtaavat selkäkipuisia asiakkaita (nuoria, työikäisiä, liikuntaa harrastavia, urheilijoita). Kurssilla on paljon käytännön ns. hands on opetusta sekä harjoittelua, varustaudu siksi sopivalla vaatetuksella mukaan lukien kuntosalille sopivat sisäjalkineet.